NA URO JA ITKU

Kâwin mina kaunista kalliota myôten, Hiekkarannan liewettâ myôten ; Mânin mina siskoni kartanohon, Siskopa minun syomâân pani.

Soin mina palan eli puolen, Ajattelin aina armani pââlle :

« Armani makaa paarin pââllâ, Terâwâ miekka kaulan pââlle. »

Itkisin, itkisin kuUastani, Waan en saata nauroltani ; Syvâmmeni itkôô, suuni nauraa, Silmâni wettâ wuotawat, Niin kuin wirta wâkewâ, Koskest' alas mânewâ.